Päivä on jo pitkällä, enkä ole syönyt paljoa. Aamiaiseksi vähän purkkihedelmäsotkua ja kuppi teetä. Sitten vähän suklaata, yllättäen. Mutta koska siirryin lukemaan, ja kaikki keskittyminen meni siihen, en oikeastaan ajatellut syömistä. Hain kyllä suklaapaketin ja napsin sieltä silloin tällöin rasvapommeja, mutten ahtanut niitä sisääni niin kuin joskus. Hyvä fiilis.

Tosin kohta äiti varmaan alkaa tehdä ruokaa, enkä kehtaa koskaan kieltäytyä, kun tiedän, kuinka paha mieli äidille siitä tulee. Syön vähän perunaa ja jotain mitä sen lisäksi on, tiedä sitten mitä.

Odotan omaan kotiin muuttoa, vaikka se tuleekin tapahtumaan vasta syksyllä. Voin kunnolla kontrolloida syömisiäni, ei tarvitse miettiä muiden tunteita siinäkin. Ajattelin yrittää luopua lihasta, lakto-ovoksi. En tiedä, miten pystyn siihen, kun minulla on viha-viha -suhde kypsennettyihin kasviksiin. Ehkä pitää opetella, tai syödä vain tuoreita rehuja (ja tietysti soijat ja muut siihen päälle). Jos ei muuta, niin luomulihaan ainakin vaihdan. Minun takiani eivät eläinparat saa liikoja kärsiä.

Näytin jopa eilen illalla ihan siedettävältä peilistä. Miettikää, illalla. Pitäisi käydä vaa'alla kun olen yksin. Kauhistuttaa valmiiksi.

//Ei kukaan laittanutkaan ruokaa. Selviän loppuillan jogurtilla ja myslillä.