Olin eilen ystävän 18-vuotissynttäreillä. Tarjolla oli suolaista syötävää, kahta erilaista kakkua, karkkeja, sipsiä, limsaa ja alkoholia (joista jälkimmäiseen en kajoa)... Ja mitä tein? Söin pikkiriikkisen palan kakkua, pari karkkia ja sipsiä, jotten herättäisi taas huomiota niissä, jotka tietävät minun vammaavan syömisen kanssa. Muuten pidin nälän poissa juomalla sitruunavettä. Olin niin ylpeä itsestäni, kun kaikkien niiden herkkujen keskellä minun ei oikeastaan edes paljoa tehnyt mieli mitään. Siinä auttoi myös tietenkin se, että inhoan herkkujen syömistä seurassa. Tunnen, että kaikki katsovat minua inhoten, jos vedän kaksin käsin jotain roskaa. Joten oloni oli valtavan hyvä, kun muut söivät ja joivat, ja minä imin pillillä sitruunavettä enkä ollut nälkäinen.

Merkinnässä "Unet" oli kommentti, jonka lähettäjä sanoi, että kuulostaa siltä, että söisin vain karkkia, sipsejä ja limsaa. Olen saattanut antaa tällaisen kuvan, koska kirjoitan usein viikonloppuisin, jolloin annan itselleni luvan syödä herkkuja (tai sitten en anna, mutta syön silti). Korjataan nyt virhekäsitys: syön todellakin muutakin kuin roskaruokaa. Aamuisin syön mysliä ja jogurttia, koulupäivinä olen kuskannut evääksi omenan, jogurtin (57kcal), puolen litran pullon vettä tai mehua, ja kaksi Alpen-myslipatukkaa. Kotona on yleensä ruoka, jota syön aina, koska kärsin huonosta omatunnosta, jos jätän äitini tekemän ruoan koskemattomaksi. Pidän kuitenkin kurin siinäkin syömisessä. Jos kotona ei ole ruokaa tehtynä, syön pari hapankorppua, tai kurkkua ja tomaattia salaattikastikkeella, joskus jogurttia. Illalla en syö enää kuuden jälkeen mitään, vaan yritän ajoittaa viimeisen syömisen kuudelta loppuvaksi. Iltapalalla syön samaa kuin luettelin ei-oikeaa-ruokaa-koulun-jälkeen -päivinä. Joten syön siis paljon muutakin kuin vain herkkuja, anteeksi väärinkäsitys.